Yksityisteiden sillat

Tulosta

Tässä annetaan ohjeita yksityisteiden siltojen suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa varten. Ohjeet on laadittu valtionapua hakevien yksityistiekuntien opastukseksi, mutta monilta osiltaan ne sopivat kaikkien yksityisteiden siltahankkeissa sovellettaviksi.

Yleisohjeet valtionavusta on annettu julkaisussa Yksityisteiden valtionavustukset, jota tässä esitetyt näkökohdat täydentävät.

Yksityistiet voivat saada avustusta muistakin lähteistä, esimerkiksi kunnilta. Yllä mainitussa julkaisussa on tästä tietoja.

Kun tarve rakentamiseen tai korjaamiseen on todettu, yksityistien siltahanke etenee pää­piirteissään seuraavasti:

1. Valtion avustus
2. Lupa-asiat
3. Suunnittelu
   • Suunnittelijan valinta
   • Alustava suunnittelu
   • Lopullinen suunnittelu
4. Avustuksen hakeminen ja suunnitelman hyväksyttäminen
5. Rakentaminen
6. Kunnossapito

Riittäisikö sillan sijasta rumpu? Ks. ohjekortteja rumpujen tekemisestä ja hoidosta.

Valtionavustus

Valtion varoista voidaan antaa avustusta sellaisen yksityisen tien kunnossapitoon ja parantamiseen,

• jolla on paikkakunnalla huomattava liikenteellinen merkitys, tai
• joka on tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä vähintään yhden kilometrin matkalla ja jonka vaikutuspiirissä on vähintään kolme pysyvästi asuttua taloutta.

Tiekunnan tulee olla järjestäytynyt yksityistielain mukaisesti. Avustusta voidaan myöntää tien korjaamiseen tai kunnossapitoon, mutta ei uuden tien rakentamiseen. Avustusta voi­daan myöntää myös tiellä olevien rakenteiden, kuten siltojen tarpeisiin. Joskus huono­kuntoisen sillan paras korjaustapa on sen uudelleen rakentaminen.

Perusteellinen kuvaus järjestelmästä sisältyy julkaisuun Yksityisteiden valtionavustukset.

Valtionavustuksen saamiseksi tarvitaan kaksi päätöstä: ensinnäkin on todettava että lainmukaiset edellytykset ovat olemassa ja toisekseen on saatava varsinainen avustus­päätös, joka on harkinnanvarainen. Kumpaakin päätöstä on erikseen haettava, joskin hakemukset voidaan jättää samaan aikaan.

Valtionavun edellytykset

• Jotta tien tai sillan parannushankkeelle voitaisiin myöntää valtionavustusta, on ensin todettava hankkeen valtionavustuskelpoisuus. Tämä tehdään hakemuksesta. Jos tie on jo aiemmin avustuskelpoiseksi hyväksytty, uutta hakemusta ei tarvita.
  Lomakkeet ja täyttöohjeet >>

• Jos tie täyttää säädöksissä esitetyt vaatimukset, tiepiiri antaa päätöksen valtion­avustuskelpoisuudesta. Varsinainen avustuspäätös (rahapäätös) voidaan tehdä tämän jälkeen.

Avustushakemus ja -päätös

• Avustushakemus on jätettävä tiepiiriin ennen parannustyöhön ryhtymistä. Hakemuksen liitteinä esitetään suunnitelma, kustannusarvio sekä työselitys tai laatuvaatimukset.

  Kustannuksina hyväksytään rakennuskustannusten lisäksi myös suunnittelusta, työn valvonnasta sekä lausuntojen ja lupien hakemisesta syntyvät kustannukset.
  
  Lisätietoja ja hakemuslomake >>

• Jos tiepiiri hyväksyy hakemuksen, mahdollisesti muutettuna, se myöntää avustuk­sen, joka voi olla jopa 75 % suunnittelu-, rakentamis- ja valvonta­kustannuksista.

  Avustus myönnetään prosenttimääräisenä toteutuneista kustannuksista, joita kuitenkin hyväksytään enintään kustannusarviossa esitettyyn summaan asti.

Lupa-asiat

Rakennuslupa

Lupa vesistöön rakentamiseen

Lupakäsittely ympäristölupavirastossa kestää tavanomaisissa tapauksissa 3..6 kk. Lupa on maksullinen samoin kuin edellä mainittu ympäristökeskuksen lausuntokin.

Suunnittelu

Suunnittelijan valinta

Suunnittelusopimus on syytä tehdä kirjallisena esimerkiksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE) noudattaen. Toimeksiannon laajuutta kuvattaessa kannattaa perehtyä tällä sivulla esitettyihin, sillan alustavan ja lopullisen suunnittelun sisältöä kuvaaviin kohtiin.

Opastusta suunnitelman hankkimiseen voi saada esimerkiksi tiepiirin siltainsinööriltä.

Alustava suunnittelu

Alustavan suunnittelun lähtötietoina ovat siltapaikkaa koskevat tiedot, joita hankitaan mm. mittauksin ja maaperätutkimuksin. Sillan pituutta, siltatyyppiä ja jännemittoja valittaessa erilaisia ratkaisuja vertaillaan käyttäen apuna luonnospiirustuksia ja kustannusvertailuja.

Sillan pituuteen ja jännejakoon vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon veneliikenteen lisäksi veden vaihtuminen, pohjasuhteet, pengerkustannukset ja maisemalliset tekijät.

Sillan perustamistapa valitaan perustamistapaselvitykseen pohjautuvien teknisten ja taloudellisten vaihtoehtovertailujen perusteella.

Valitusta siltaratkaisusta tehdään alustava yleispiirustus ja alustava kustannusarvio sekä laaditaan ratkaisua perusteleva suunnitelmaselostus.

Pienissä ja helpoissa siltakohteissa, jotka eivät tarvitse ympäristölupaviraston lupaa, voidaan tyyppivertailun jälkeen valitusta siltaratkaisusta laatia suoraan lopullinen suunnitelma.

Sillan leveyden tulee yleensä olla vähintään 6 m; tämä leveys vaaditaan aina, jos tie myöhemmin luovutetaan yleiseksi tieksi. Yksikaistaisella, kohtaamispaikoilla varustetuilla teillä silta voi olla kapeampikin, ei kuitenkaan alle 4 m.

Alustava yleispiirustus

Alustavassa yleispiirustuksessa esitetään soveltuvin osin seuraavat seikat:

• sillan sivukuva, tasokuva ja tarpeellinen määrä poikkileikkauksia
• siltatyyppi
• sillan mitat
• sillan pääosien rakennusaine
• tieosan päätepisteet nimettyinä ja suuntanuolin osoitettuna
• tielinjan sijainti ja geometria sillan kohdalla
• tien paalulukemat l. etäisyys tieosan alusta
• tielinjan ja risteävän väylän (tien tai vesistön) keskilinjan leikkauspisteen paalulukemat ja risteyskulma
• maanpinta piirrettynä tien keskilinjalta ja tarvittaessa sen ulkopuolelta sekä maalajit, maakerrostumien rajat ja kalliopinta
• sillan perustamistapa
• veden virtaussuunta
• vedenpinnan korkeudet HW, MW, NW (ylivesi, keskivesi ja alivesi) ja tutkimuspäivän vedenkorkeus W sekä tarvittaessa vesiliikennekauden HW ja NW
• suunnitellun perkauksen poikkileikkaus
• sillan kohdalla olemassa olevat rakenteet
• silta-aukkojen vapaat leveydet, vesistösilloissa tarvittaessa myös HW:n tasolla
• silta-aukkojen vapaat korkeudet
• mahdolliset muut silta-aukkojen määrittelemiseksi tarvittavat mitat
• alikulkevan liikenteen vaatiman vapaan tilan mitat
• pohjoisnuoli
• kiintopisteiden sijainti, korkeus ja korkeusjärjestelmä
• siltapaikan sijainnin osoittava pienoiskartta

Rakennussuunnitelma

Rakentamista ja valtionavustuksen hakemista varten laaditaan rakennussuunnitelma.

Siltasuunnitelmat laaditaan niin, että sillasta saadaan vaaditut kuormat kantava ja pitkäikäinen sekä kohtuulliset esteettiset vaatimukset täyttävä.

Yksityisteiden sillat mitoitetaan kestämään vähintään Tiehallinnon ohjeen Siltojen kuormat mukaiset kuormaluokat Lk II ja Ek 2, mikä varmistaa että normaalisti sallitut liikenne­kuormat voivat käyttää siltaa ilman painorajoitusta.

Suunnitelmaan kuuluvat seuraavat asiakirjat:

• yleispiirustus,
• rakennepiirustukset,
• suunnitelmaan liittyvät muut piirustukset,
• kustannusarvio,
• jos yleiset laatuvaatimukset eivät sisällä kaikkia tarvittavia seikkoja, laaditaan em. vaatimuksia täydentävä siltakohtainen työselitys tai laatuvaatimukset.

Muuta suunnittelussa huomioon otettavaa:

• tehdään pohjatutkimukset ja hankitaan perustamistapalausunto,
• noudatetaan Tiehallinnon ohjeita,
• silta varustetaan kaiteella.

Yleispiirustus

Lopullisessa yleispiirustuksessa esitetään rakentamisen kannalta oleellisia asioita enemmän ja yksityiskohtaisemmin kuin alustavassa yleispiirustuksessa.

Rakennussuunnitelmaan kuuluvaan yleispiirustukseen lisätään alustavaan verrattuna seuraavat asiat:

• tasausviivan korkeus,
• päällysrakenteen alareunan korkeuksia niin, että voidaan todeta rakenteen täyttävän aukkovaatimukset,
• ajoratojen, kevyen liikenteen kaistojen, välikaistojen ja pientareiden leveydet ja sivukaltevuudet,
• sillan kannen pintarakenteet, niiden laatu ja paksuus,
• perustusten paikat, mitat ja korkeudet sekä paalujen kaltevuudet ja arvioidut paalujen tunkeutumistasot,
• eri perustusten pohjapaine tai paalukuormat,
• pohjanvahvistustoimenpiteet,
• sillan pääosien rakennusaineiden laatuvaatimukset,
• eristettävät betonipinnat ja routaeristeet,
• kaiteiden tyyppi, jatkokset, liikevarat ja pylväsjako,
• pintavesien viemäröinti,
• laakerointi,
• liikuntasaumalaitteet,
• siirtymälaatat,
• siltaan sijoitettavat putket, johdot, kaapelit ja muut laitteet,
• keilojen ja luiskan muoto ja verhoukset,
• suunnittelukuormat,
• luettelo suunnitelmaan kuuluvista piirustuksista,
• ympäristölupaviraston päätöksen numero,
• maininta siltakohtaisista laatuvaatimuksista tai työselityksestä.

Rakennepiirustukset

Tiehallinto on julkaissut valmiita rakennesuunnitelmia, ns. tyyppipiirustuksia joistakin siltatyypeistä sekä suunnittelu- ja rakentamisohjeita mm. ns. aaltopeltirumpuja varten (Aallotetut teräsputket, julkaisu TIEL 2172501). Niitä voidaan käyttää myös yksityisteiden siltojen rakentamiseen. Näiden tyyppisiltojen rakennepiirustuksina käytetään hyväksyttyjä tyyppipiirustuksia tyypistä riippuen joko sellaisenaan tai täydentämällä ne siltakohtaisiksi piirustuksiksi. Sillankorjausohjeisiin (SILKO) sisältyy paljon sellaista tietoutta, joka on sovellettavissa jo suunnitteluvaiheesta lähtien.

Varsinaisten rakennepiirustusten lisäksi liitetään siltasuunnitelmaan geotekniset piirustukset, jotka sisältävät tiedot siltapaikalla suoritetuista maaperätutkimuksista ja em. tulosten perusteella ratkaistut mitoituksen lähtöarvot.

Kustannusarvio

Siltakohtaiset laatuvaatimukset (työselitys)

Tavanomaisissa kohteissa siltakohtaisia laatuvaatimuksia ei yleensä laadita, jolloin laatuvaatimusasiat esitetään siltapiirustuksissa.

Suunnitelman kokoaminen ja hyväksyttäminen

Siltasuunnitelman alkuun tulee sisällysluettelo. Siinä mainitaan siltasuunnitelmaan kuuluvat asiakirjat ja piirustukset, liitteenä olevat piirustukset sekä sillan rakentamiseen vaikuttavat yksityistiesuunnitelman muiden osien piirustusten numerot.

Suunnitelma lähetetään tiepiiriin hyväksyttäväksi. Tiepiiri hankkii tarvittaessa Tiehallinnon silta-asiantuntijoiden lausunnon. Teknisen hyväksymisen jälkeen voidaan päättää avustuksen myöntämisestä.

Rakentaminen, kunnossapito

Rakentaminen

• urakkakilpailun järjestäminen ja urakoitsijan valinta
• urakkasopimus
• työn asiantuntevan valvonnan järjestäminen

Siltaurakoitsijoista on tietoja esim. Tiehallinnon internet-sivuilla.

Kunnossapito

Tiekunta on vastuussa sillan kunnon säilymisestä. Jatkuvan tarkkailun lisäksi suositellaan silta-asiantuntijan tekemää tarkastusta 5-10 vuoden välein. Tietoja pätevistä sillantarkastajista saa mm. tiepiirin siltainsinööriltä.

11.9.2008 / rs